Mulla on perhe ♥
Miyazakissa vietän vuoteni ja perheeseen kuuluu isä (57), äiti (51) ja veli (16), joka lähtee ilmeisesti ensi syyskuussa Italiaan vaihtoon (... tossa paperissa lukee kyllä Itary mutta oletan, että se meinaa Italiaa). Harrastavat yhdessä shoppailua ja elokuvien katsomista. Lisäksi isä harrastaa golfia sekä muuta urheilua, äiti vaeltamista ja ruoanlaittoa (!) ja veli kitaran soittoa. Kuvailivat perhettään open with feelings, casual, cheerful ja messiness accepted. Oonko edes hiukan innoissani - varsinkin kun tutkin vähän google mapsia ja asun ilmeisesti melkein meren vieressä !
Lähtö on siis 23. päivä ensi kuuta ja eka me ollaan yötä jossain Naritan lähellä ja lähdetään sitten orientaatioon. Orientaatio on Osakassa ja sieltä mulla on lento jonnekin päin Kyushuuta, mikä meinaa, että laukut saa painaa enintään 15 kg + 5kg (eikä 20 kg + 10 kg jos menisin orientaatiosta perheeseen junalla). Tulee ehkä hituc ongelmia tavaroiden kanssa. Isäntäperheen tapaan 27. päivä ja odotanko sitä edes hiukan. AFS käski kirjoittaa perheelle jonkinlaisen kirjeen/sähköpostin sekä jonkun tervehdyksen koulun rehtorille mutta a) en osaa japania b) ne tuskin osaa hyvin englantia c) mitä mä oikeen kirjoittaisin.
46 päivää hurr hurr !
only 82 (soon 81 !) days left and there is still no news about the host family or school and I’m getting quite anxious.
it’s -13° and my toes are frozen and I’m not really in the mood for celebrating and fireworks, so I’m going to start new year with my best friend chocolate, yann tiersen and bangkok love story. happy new year anyway.
dear finland, I’m getting pretty fed up with you.
lähtöorientaatio oli pari viikkoa sitten eikä me tehty siellä oikein mitään syömisen ja leikkimisen lisäksi. ruokaa oli paljon ja selvästikin vaihtarit tykkää syödä. ja tanssittiin me kyl yamapin daite senoritaa ! saatiin japanin AFS:lta himmee pinkka kaikkia sääntölappuja ja ohjeita miten pitää käyttäytyä sekä joku kasa tehtävämonisteita, jotta osattaisiin edes hiukan japania ennen lähtöä. tosin mitä nyt nopeasti selasin ne läpi, osaan jo kaiken niissä opetettavan.
kävin keuhkoröntgenissä viime viikon perjantaina ja mun traumat röntgeneitä kohtaan kasvoivat huomattavasti. varsinkin kun se eka kuva epäonnistui ja hoitaja tuli hakemaan mut aulasta takaisin uusia kuvia varten. yh. no selvisipä ainakin, ettei mulla ole tuberkuloosia (no ei varmaan joo ole, ku oon saanut sitä vastaan rokotukset joskus penskana) mutta keuhkoputkentulehdus löytyy. oh joy varsinkin kun lääkäri ei suostunut määräämään mulle lääkkeitä ja enkä nyt pysty puhumaan ilman että henki loppuu kesken ja alan yskiä.
lääkärinlausunto ja viisumipaperit lähti postissa perjantaina (mukanaan kaksi todella hurmaavaa passikuvaa) ja mä niin toivon, etten täyttänyt niitä väärin. ja sijoitustiedoista sen verran, että mun paperit on AFS:n osakan toimistossa, mikä meinaa, että mut sijoitetaan jonnekin osaka-kyoto-kobe-akselille tai siitä etelämpään ! oonko innoissani vai innoissani.
alle 4 kuukautta lähtöön eli tarkalleen 114 päivää eli enää yksi kokonainen jakso koulussa eli enää yksi koeviikko eli apua.
oon saanut tän viikon aikana ihan hirveästi postia afsltä ! ekassa kirjeessä oli viisumipaperit ja vakuutuspapereita, toisessa lisää vakuutuspapereita ja kolmannessa viimeinen lasku (2097 e ♥♥). noi viisumipaperit ei olekaan niin hankalat kuin luulin – varsinkaan kun sain malliksi valmiiksi täytetyn lomakkeen ja suomenkieliset ohjeet.
vakuutuspapereista huomasin tietysti taas kaikkein oleellisimman:
AFS:n vakuutus kattaa myös kotiinpalauttamiskustannukset, jos vaihto-oppilas kuolee vaihto-oppilasvuotensa aikana.
ilmainen kotiinkuljetus lohduttaa varmasti.








